Tästä alkaa taas uuden hääblogin elämä.
Olen Nana, 26-vuotias tarjoilija Tampereelta, joka sanoo 22.8.2020 tahdon nyt 29v Jamille. Kihlauduimme 26.5.2018 ystäviemme vihille karkaamisen innoittamina, mutta itse kysymyksen herra kysyi painostuksen alla vasta yli vuotta myöhemmin! Itselleni oli siis tärkeää, että hän kysyy, kun kihloihin mennessä hän vei minut innosta piukeana Kultajouseen, ja kertoi myyjälle, että tulimme kihlasormuksia katsomaan. Eihän kummankaan olisi tarvinnut kysyä tai vastata, mutta kyllä jokainen nainen unelmoi siitä hetkestä, kun maailma pysähtyy toisen kysyessä; tuletko vaimokseni?
Halusin kirjoittaa blogia pääasiassa itselleni, sillä häämuistiinpanoni ovat yhtä sotkua monen eri vihon kulmiin raapustettuna. Onhan se kiva myös katsella täältä, koska mitäkin on saatu aikaiseksi. WhatsAppista on turhan hankala ruveta vuosien päästä etsimään, koska hääpalaverit pidettiin tai milloin hehkutin hyvää kirpparilöytöä.
En tähän ekaan postaukseen rupea luettelemaan mitä on valmiina, vaan postailen sitten joko kronologisesti tai aihealueittain näitä sitä mukaa kun jutunjuonta tulee. Paljastuksena, että ihan hirveästi ei ole vielä valmiina, paikka ja sulhanen nyt ainakin on.
Blogin nimi tulee miehen suusta. Kävimme katsomassa mahdollista juhlapaikkaa, ja esittelijä tiedusteli, menemmekö molemmat ensimmäistä kertaa naimisiin. Jami totesi saman tien "ensimmäistä ja viimeistä kertaa" ja rakastuin häneen taas vähän lisää. Hän ei ole mikään lepertelevä romantikko nääs.
![]() |
| Jami ei pidä kuvattavana olemisesta, tämä saattaa olla ainoita yhteiskuvia täällä blogissa, ellen rupea paparazziksi |
Aloitimme seurustelun 15.12.2012, ja muutin samana päivänä hänen luokseen, sillä jaoin vielä asunnon exäni kanssa. Onneksi Jami oli jo nähnyt ja tehnyt elämässään, sillä minulla oli vielä 19-vuotiaana kasvettavaa. Jami auttoi minua kasvamaan, tuki taloudellisesti kun vielä opiskelin ammattia, ja myöhemmin pääsi itsekin opiskelemaan kun oli minun vuoroni opintojen päätyttyä käydä töissä. Olen itse asiassa vieläkin samassa työpaikassa! #kiitollinen
Olemme tässä yli kuuden vuoden aikana oppineet ymmärtämään toisiamme, ja en voi käsittää tätä rakkauden määrää. Jami inhoaa silittelyä, koska se kuulemma kutittaa, mutta silittelee minua ihan spontaanisti nykyään, koska rakastan silittelyä, hiuksilla leikkimistä, halimista ja pussailua yli kaiken! Itse koitan pitää näppini kurissa hänestä, mutta onneksi hellyyttä on monen moista. Jamilla on myös älyttömän huono, musta ja seksiä tihkuva huumorintaju, ja suljettujen ovien takana käkätämme yhdessä ollessamme niin paljon. Julkisilla paikoille aiheutamme aina pahennusta, koska hän vain rakastaa kähmiä ja kuiskia tuhmia. Mutta hei, tissit.
Olemme molemmat juuri niitä, jotka aloittavat hommat juuri ennen deadlineä, joten häiden suunnittelu on eri tavalla stressaavaa, koska mitään ei voi jättää viime tinkaan. Olen ottanut ohjat käsiin, sillä perus miehenä tuota ei niin paljoa viidensadan häämekon/sormuksen/pöytäkoristeen googlailu ja vertailu kiinnosta, pinterestin selailusta puhumattakaan. Onneksi näkemykset kohtaavat hyvin, ja olemme kuitenkin hyvin realistisia budjetin ja hääpäivän kulun suhteen.
Toivottavasti tämä sillisalaatti oli luettavissa! Niin paljon kerrottavaa, että punainen lanka katoaa ja pyörii missä sattuu.
Luv, Nana


No comments:
Post a Comment