Hääpaikka

Kävin allekirjoittamassa vuokrasopimuksen hääpaikasta!

Tämä oli vasta toinen paikka mitä kävimme katsomassa, mutta se täytti kaikki kriteerimme:

• koko viikonloppu alle 1000€
• saa tuoda omat ruoat ja juomat
• ei hiljaisuutta 22 alkaen tai pakkoa poistua keskellä yötä
• ei keskustassa, mutta Tampereen sisällä järkevällä ajomatkalla

Vieraiden lukumäärää meidän ei tarvinnut paikkoja katsellessa oikeastaan ottaa huomioon, sillä vieraita tulee alle 50. Emme ole hirmuisen sosiaalisia eläimiä, joten lukuun sisältyy molempien perheet, muutama sukulainen minun puolelta, ystävämme ja parhaat työkaverit.

Tuleva juhlapaikkamme on Litukan siirtolapuutarhan kerhotalo!

Kun aloimme paikkoja katselemaan alkuvuodesta, ei tämä tullut missään hauissa vastaan. Alkukeväällä painostin jo miestäkin etsimään, ja sovimme, että kunhan tonnilla selvitään, niin hyvä on. Mies löysikin heti useamman paikan, joita en ollut löytänyt. Ottakaa tekin miehet mukaan suunnitteluun, ainakin omani on googletuksen mestari ilmeisesti!

Litukan siirtolapuutarhan kerhotalo sijaitsee osoitteessa Litukanojankatu 13, Tampereen Kalevassa.

Lähellä on ainoastaan siirtolapuutarhamökkejä ja autotietä, joten omaa rauhaa löytyy. Mökit sijaitsevat juuri sen verran kaukana, että vaikka joku niissä yöpyisi, ei varmaan meidän juhlintaan heräisi. Kalevan ABC on sadan metrin päässä, joten jos jokin loppuu kesken tai aamuyöstä tarvitsee lisäenergiaa, ei hätää, tämän verran jokainen jaksaa kävellä.

Litukan siirtolapuutarhayhdistys vuokraa tilaa juhlia varten perjantaista kello 15 alkaen sunnuntaihin kello 15 asti, hinta tältä ajalta 800€. Vuokraan kuuluu kerhotalon käyttö, piha-alueen katettu istuinalue, parkkipaikka ja astiat sekä tarjoiluastiat.

Vuokraajan vastuulla on tilan siivous ennen vuokra-ajan päättymistä, ja korvausvelvollisuus, jos yhdistyksen omaisuutta on rikottu tai hävinnyt. Ei kuulemma tarvitse yöksi poistua mihinkään, eli jos kunto kestää, niin bileethän jatkuisivat sinne sunnuntai-iltapäivään!

Yhdistyksen sivuilta löytyy muutama kuva paikasta ja kuvaehdotuksia, kuinka pöydät ja tuolit saa yhdistettyä, sekä montako henkeä näihin sitten mahtuu. Erittäin kätevää, sillä pöydät ovat hieman erikokoisia, niin ovat numeroitu, saman numeron pöydät ovat saman kokoisia. Numerot ovat keskellä pöytää, eli helppo katsoa, mutta pöytäliinat ovat ehdottomat. Ne eivät kuulu vuokraan. Salissa on myös lava ja äänentoisto valmiina.

Keittiö on sopivasti liukuovien takana, jos pitopalvelu haluaa hetken häärätä poissa katseilta. Keittiössä on kolme jääkaappia, ja yhdessä näissä pakastinlokero. Jääpalojen kohtalo hieman mietityttää, mutta tässä on vuosi aikaa keksiä ratkaisu. Lisäksi siellä on teollisuustiskari, tavallinen uuni, mikro ja kahden keittimen kahvinkeitin. Kaapeista löytyy astiastot 105 hengelle, ja erinäisiä kulhoja, vateja, tarjottimia ja kannuja tarjoiluun. Myös erinäköisiä maljakoita löytyi. Aterimia riitti varmaan vieläkin useammalle, ne näyttivät kyllä olevan kaikki eri näköisiä.

 Kyllä me tästä hyvä saadaan.

Vihkisormus

Kävin lauantaina ostamassa vihkisormukseni.

Olin nähnyt ilmoituksen Kultajousen -50% kamppanjasta jo viikolla, mutta heräsin todellisuuteen vasta kun olin torstain vapaalla; ale olisi vain lauantaihin asti. Vanhempani tulivat käymään, joten en ehtinyt niitä katselemaan kuin vasta seuraavana päivänä. Tuolloin oli taas koko päiväksi ohjelmaa, joten lauantaina, ennen työvuoroa, oli ainoa mahdollisuus.

Ihastuin siroon kultaiseen sormukseen ametistilla, ja lähdinkin Duon Kultajousen Outlettiin sovittamaan juuri sitä sormusta. Onneksi heillä olikin se. Kaunis, vieläkin sirompi kuin kuvassa, mutta se ei sopinut kihlani viereen. Kivi oli liian alhaalla, joten sormusten väliin jäi hirveästi tilaa, eikä juuri tuota mallia olisi pystynyt nostamaan. Tietenkin mahdollisuutena olisi ollut muokata kihlani vihkin myötäiseksi ja juottaa ne kiinni, mutten asiasta innostunut.

Alettiin sitten yhdessä katselemaan minulle jotain vastaavaa sormusta, jossa kivi olisi sormuksen renkaan päällä. Etsinnässä siis siro kultainen sormus, jossa renkaan päällä iso kivi, mahdollisesti pienempien kivien ympäröimänä.

Sovittelin montaa ihanaa ja vähän erilaisempiakin malleja, ja aloin olla varma, mikä minulle sopii. Heillä oli yksi lähes täydellinen, joka oli valitettavasti väärää kokoa. Myyjän mukaan sormus olisi kuitenkin oikeassa koossa Koskikeskuksen Kultajousessa.

Lähdin Koskikeskukseen, sillä liikkeissä ei ole täysin samat valikoimat. Näytin kuitenkin sormukseksta kuvan myyjälle, ja kerroin, että kuulemma oikean kokoinen olisi täällä. Niin olikin. Sen mallin ainoa jäljellä oleva sormus, juuri minun koossani, puoleen hintaan. Juuri edellinen asiakas oli sitä pitkään sovitellut, mutta päätynyt viime hetkellä toiseen sormukseen. Kohtalo?

Halusin kuitenkin sovitella muitakin sormuksia, ja myyjä esittelikin taas uusia sormuksia, hyvin samantapaisia, kuin jota tulin katsomaan. Olihan kummassakin liikkeessä ollut kauniimpiakin sormuksia, mutta kun sovitin vielä kerran tätä sormusta, halusin sen. Tulin hieman tunteelliseksi, ja tiesin, että tässä tämä nyt on! Hintaa sormukselle alennuksen kanssa jäi 229,50 euroa, erittäin hyvä löytö.

Ihana alelöytö oli, ja huippua, että edes jotain on häiden eteen tehty!

Saatan tehdä vielä postauksen sormuksista, joista haaveilin ennen tätä. Ollaan kyllä sovittu, että voidaan 10v hääpäiväksi hommata kalliimpikin sormus, jos joku haaveiluistani kaihertaa yhä. Ainakin nyt olen onnellinen.

Siinä se kimaltaa, keltakultaisen renkaan päällä valkoinen topaasi pienten timanttien ympyröimänä! Haaveilin tosiaan paljon värikkäämmästä kivestä ja soikean muotoisena, mutta sormusrasiassa minua odottaa nyt kalpeampi kaveri neliönmallisena.
Nyt pitää miettiä, mihin piilotan sormuksen yli vuodeksi, sillä haluan pitää sitä koko ajan...

Taas yksi hääblogi

Tästä alkaa taas uuden hääblogin elämä.

Olen Nana, 26-vuotias tarjoilija Tampereelta, joka sanoo 22.8.2020 tahdon nyt 29v Jamille. Kihlauduimme 26.5.2018 ystäviemme vihille karkaamisen innoittamina, mutta itse kysymyksen herra kysyi painostuksen alla vasta yli vuotta myöhemmin! Itselleni oli siis tärkeää, että hän kysyy, kun kihloihin mennessä hän vei minut innosta piukeana Kultajouseen, ja kertoi myyjälle, että tulimme kihlasormuksia katsomaan. Eihän kummankaan olisi tarvinnut kysyä tai vastata, mutta kyllä jokainen nainen unelmoi siitä hetkestä, kun maailma pysähtyy toisen kysyessä; tuletko vaimokseni?

Halusin kirjoittaa blogia pääasiassa itselleni, sillä häämuistiinpanoni ovat yhtä sotkua monen eri vihon kulmiin raapustettuna. Onhan se kiva myös katsella täältä, koska mitäkin on saatu aikaiseksi. WhatsAppista on turhan hankala ruveta vuosien päästä etsimään, koska hääpalaverit pidettiin tai milloin hehkutin hyvää kirpparilöytöä.

En tähän ekaan postaukseen rupea luettelemaan mitä on valmiina, vaan postailen sitten joko kronologisesti tai aihealueittain näitä sitä mukaa kun jutunjuonta tulee. Paljastuksena, että ihan hirveästi ei ole vielä valmiina, paikka ja sulhanen nyt ainakin on.

Blogin nimi tulee miehen suusta. Kävimme katsomassa mahdollista juhlapaikkaa, ja esittelijä tiedusteli, menemmekö molemmat ensimmäistä kertaa naimisiin. Jami totesi saman tien "ensimmäistä ja viimeistä kertaa" ja rakastuin häneen taas vähän lisää. Hän ei ole mikään lepertelevä romantikko nääs. 

Jami ei pidä kuvattavana olemisesta,
tämä saattaa olla ainoita yhteiskuvia
täällä blogissa, ellen rupea paparazziksi

Aloitimme seurustelun 15.12.2012, ja muutin samana päivänä hänen luokseen, sillä jaoin vielä asunnon exäni kanssa. Onneksi Jami oli jo nähnyt ja tehnyt elämässään, sillä minulla oli vielä 19-vuotiaana kasvettavaa. Jami auttoi minua kasvamaan, tuki taloudellisesti kun vielä opiskelin ammattia, ja myöhemmin pääsi itsekin opiskelemaan kun oli minun vuoroni opintojen päätyttyä käydä töissä. Olen itse asiassa vieläkin samassa työpaikassa! #kiitollinen

Olemme tässä yli kuuden vuoden aikana oppineet ymmärtämään toisiamme, ja en voi käsittää tätä rakkauden määrää. Jami inhoaa silittelyä, koska se kuulemma kutittaa, mutta silittelee minua ihan spontaanisti nykyään, koska rakastan silittelyä, hiuksilla leikkimistä, halimista ja pussailua yli kaiken! Itse koitan pitää näppini kurissa hänestä, mutta onneksi hellyyttä on monen moista. Jamilla on myös älyttömän huono, musta ja seksiä tihkuva huumorintaju, ja suljettujen ovien takana käkätämme yhdessä ollessamme niin paljon. Julkisilla paikoille aiheutamme aina pahennusta, koska hän vain rakastaa kähmiä ja kuiskia tuhmia. Mutta hei, tissit.

Olemme molemmat juuri niitä, jotka aloittavat hommat juuri ennen deadlineä, joten häiden suunnittelu on eri tavalla stressaavaa, koska mitään ei voi jättää viime tinkaan. Olen ottanut ohjat käsiin, sillä perus miehenä tuota ei niin paljoa viidensadan häämekon/sormuksen/pöytäkoristeen googlailu ja vertailu kiinnosta, pinterestin selailusta puhumattakaan. Onneksi näkemykset kohtaavat hyvin, ja olemme kuitenkin hyvin realistisia budjetin ja hääpäivän kulun suhteen.

Toivottavasti tämä sillisalaatti oli luettavissa! Niin paljon kerrottavaa, että punainen lanka katoaa ja pyörii missä sattuu.

Luv, Nana